5 taiteilijaa

 

 

                                                            Hugo Simberg

 

Taidemaalari ja graafikko

Syntyi 24. 6. 1873 Haminassa ja kuoli Ähtärissä 12. 7. 1917.

Tyylilaji Symbolismi

Simbergin tunnetuin teos Haavoittunut enkeli, öljyväri maalaus. Valmistunut v.1903.  On Ateneumin taidemuseon kokoelmassa. Teoksesta on maalattu myös suurempi versio seinämaalauksena Tampereen Tuomiokirkkoon v.1905-1906. Seinämaalauksessa taustalla näkyy 2 savupiippua.

 

                                        Haavoittunut enkeli öljyvärimaalaus

                        Haavoittunut enkeli seinämaalaus eli fresko Tampereen Tuomiokirkossa.

 

 

       Kuolemanpuutarha valmistui vuonna 1896. 

                                        Kuolemanpuutarha fresko

                                     Tampereen tuomiokirkossa valmistui v.1906. 

                                Köynnöksenkantajat Tampereen Tuomiokirkossa.

                                                Tove Jansson

 

Kirjailija, kuvittaja, taidemaalari, professori ja muumien luoja. Syntyi suomenruotsalaiseen taiteilija perheeseen 9.8.1914 Helsingissä kuoli 27.6.2001 Helsingissä.

 

Pääteokset:

                                                        Muumipeikko ja pyrstötähti (1946)

 

 

                                                             Vaarallinen juhannus (1954)

                                                                Taikatalvi (1957)

                                                              Muumipappa ja meri (1965)

Kuvanveistäjän tytär (1968)

Muumilaakson marraskuu (1970)

Kesäkirja (1972)

Kuvataiteilijana Jansson oli monilahjakkuus halliten monia tekniikoita ja seuraten eri tyylisuuntauksia. Taiteilijana hän loi niin erilaisia maalauksia, julkisia tilaustöitä kuin grafiikkaakin. Hänen lähtökohtanaan oli aina jokin todellinen ja konkreettinen aihe aina maisemista muotokuviin ja asetelmiin.

 

                                                                    Omakuva 1975

 

Juhlat kaupungissa-fresko.  Jansson toteutti freskot kaupungintalon Kaupunginkellari-ravintolaan

 

Teuvan kirkon alttaritaulu on valmistunut vuonna 1953. Alttaritaulu kuvaa viittä viisasta ja viittä tyhmää neitsyttä.

 

 

Lähteet:

www.wikipedia.org

www.moomin.com

                                                    Danny

 

 

Danny on oikealta nimeltään Ilkka Johannes Lipsanen. Hän on syntynyt 24.9.1942 Porissa.

Laulaja, musiikkineuvos ja yrittäjä.  Tyylilajeina Pop, rock ja iskelmä musiikki.

 

 

Kuuluisimpia levytyksiä:

East Virginia

Kauan

Piilopaikka

Vähän ennen kyyneleitä

Kesäkatu

Tuuliviiri

Kuusamo

Tahdon olla sulle hellä

Tämä taivas, tämä maa

Järjestänyt myös show-kiertueita 1960-luvulta saakka.

 

 

 

Lähteet: Wikipedia ja Youtube

 

                                                Jean Sibelius

 

 

Johan Christian Julius ”Jean” Sibelius  syntynyt 8. joulukuuta 1865 Hämeenlinnassa ja kuoli 20. syyskuuta 1957, Järvenpäässä. Suomalainen myöhäisromantiikan taidemusiikin säveltäjä. Sibeliuksen kansallisromanttinen musiikki oli tärkeässä osassa Suomen kansallisen identiteetin muodostumisessa. Kansainvälisesti tunnetuin ja esitetyin suomalainen säveltäjä. Sinfonioiden ja sinfonisten runojen luojana Sibelius oli 1900-luvun merkittävimpiä.

^{Sibeliuksen tuotantoa}

viulukonsertto

Finlandia

Jean Sibelius - Karelia - Intermezzo

Tuonelan joutsen

Valse Triste

 

Lisäksi vokaali-, kuoro- ja pianomusiikkia, näytelmämusiikkia ja kamarimusiikkia. Viimeiset suuremmat teokset olivat seitsemäs sinfonia (1924), näyttämöteos Myrsky (1926) ja sävelruno Tapiola (1926).

 

Lähteet:

www.wikipedia.org

www.youtube.com

www.yle.fi

 

 

 

                                            Emil Wikström

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Emil_Wikstr%C3%B6m

Emil Wikström syntyi Turussa 13. huhtikuuta 1864 ja kuoli 26.9.1942 Helsingissä. Suomen taiteen kultakauden merkittävimpiä kuvanveistäjiä.

 

Merkittävin teos:

 

                                             Lyhdynkantajat, Helsingin rautatie aseman pääovilla 1914.

 https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Lyhdynkantajat

                                                   Elias Lönnrotin muistomerkki 1902 

 https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Elias_L%

C3%B6nnrot_(muistomerkki)

Pohtiessani taiteilijoita, joista haluaisin tehdä taiteilija esittelyn, niin mieleeni nousi välittömästi Hugo Simberg ja hänen Tuomiokirkkoon maalaamansa freskot Kuoleman puutarha, Haavoittunut enkeli ja Köynnöksen kantajat. Nämä teokset tekivät minuun vaikutuksen jo lapsena. Erityisen hyvin mieleeni on jäänyt Kuolemanpuutarha, joka on toisaalta todella karu, mutta jotain rauhoittavaakin siinä on, jostain syystä kuolema ei vaikuta maalauksessa pelottavalta, vähän surumieliseltä kylläkin.

Tove Janssonin valitsin, koska muumit olivat lapsena suosikki lastenohjelmani, minulle luettiin myös paljon muumikirjoja. Olin yllättynyt kuinka paljon Tove on tehnyt myös kuvataidetta ja maalannut mm. Teuvan kirkon alttaritaulun, se oli uutta minulle.

Dannyn valitsin, koska hän on tehnyt pitkän uran suomalaisen musiikin parissa. Mielestäni hän on jo suomalainen legenda musiikinsaralla.

Jean Sibeliuksen valitsin, koska hän on kansallissäveltäjämme. Finlandia-hymni on mielestäni yksi kauneimpia ja koskettavampia musiikkiteoksia.

Halusin myös valita yhden kuvanveistäjän tutustumiseni kohteeksi ja siksi valitsin Emil Wikströmin, jonka lyhdynkantajat on varmasti monelle tuttu näky Helsingin rautatieasemalta.

 

Tämä tehtävä tuntui kaikkein haastavimmalta taide ja luovan ilmaisun kurssilta. Taiteilijoista löytyi niin valtavasti tietoa ja oli vaikea miettiä, kuinka suppean tai laajan esittelyn taiteilijoista tekee. Päätin, etten kirjoita taiteilijoista paljoa, vaan laitan enemmän kuvia tai esim. linkkejä taiteilijan musiikkiteoksiin. Vaikka esittelyni taiteilijoista ei ollut kovin pitkä, niin perehdyin kuitenkin eri taiteilijoihin etsimällä tietoa internetin syövereistä. Opin samalla myös, kuinka monipuolisesti taiteilijat ovat taidetta tehneet ja heidän elämänsä eri vaiheista. Sinällään tehtävä oli mielenkiintoinen, mutta näin joulun lähestyessä, ei oikein ollut enää voimia panostaa tehtävän tekoon.

Pakohuone Way Out

Koulusta saimme tehtävän sukeltaa kulttuurin ja/tai taiteen maailmaan ja raportoida kokemuksestamme blogiin. Itselläni kulttuurielämykseksi valikoitui pakohuonepeli Tampereella, jossa pelaajat on lukittu vankilaan. Vankilasta tulisi erilaisia tehtäviä ratkomalla selvitä pakoon 60 minuutissa. Peliä pelataan ryhmässä esim. 3-6henkilöä ja tehtävien ratkaisuun tarvitaan yleensä useampi ihminen, joten kohottaa myös ryhmähenkeä ja ryhmässä työskentelytaitoja. 

Meitä oli 6 hengen porukka, vietimme sisarentyttäreni 30 v. synttäreitä. Olin aluksi hieman epäileväinen pelin suhteen, koska olen käynyt pakohuoneessa aiemminkin, mutta silloin kokemus oli jotenkin laimea. Huoneen piti olla jokin mysteeri-huone, en muista enää tarkemmin. Joka tapauksessa huoneen stailaus oli kuin lastenhuone ja valaistus liian kirkas, jotta mitään mysteerin tuntua olisi saatu aikaan. Tuntui ettei ollut minun juttuni. Tästä johtuen odotukseni tämän vankilapaon suhteen ei ollut järin korkealla.

Tämä kokemus oli kuitenkin toista maata. Sisään astuessa henkilökunta otti meidät hyvin vastaan ja oli eläytynyt vanginvartijan rooliinsa kiitettävästi. Ennen kuin hän telkesi meidät vankilaan hän kertoi säännöt ja hieman lukkojen ja avainten käytöstä yms. Muita tarpeellisia tietoja.

Lopulta päästiin asiaan. Meidät jaettiin kolmen hengen ryhmiin ja kuljetettiin pimeän käytävän läpi vankiselleihin, aavemainen musiikki soi hiljaa taustalla, jännitti, alkoi tuntumaan siltä, että olemme tehneet jotain pahaa, kun meidät tällaiseen paikkaan viedään.

Olimme siis kahdessa sellissä, mutta kosketusetäisyydellä, jos oikein kalterien välistä kurkotti. Selli vaikutti oikealta vankiselliltä, kalterit ja karu betonilattia. Sellissä oli seinillä ja katossa paljon numeroita ja kirjaimia, viivoja yms. Myös pieni hissi, kaappeja. Vartioden vaatteita sellin ulkopuolella. Molemmissa selleissä oli erilaisia asioita, joita pystyi hyödyntämään tehtävien ratkaisuissa. Jotta pääsisimme vankilasta vapauteen meidän oli autettava toisessa sellissä olevia ja toisinpäin. Lopulta vapauduttuamme sellistä oli vielä selvitettävä vartioden huoneessa olevat arvoitukset, ennen kuin pääsimme pakenemaan vankilasta kokonaan. Lopulta pääsimme pakoon alle 60 minuutissa. Jee! Hyvä me!

Kokemuksena vankilapakoa oli mukaansa tempaava, kunhan vain pääsi jyvälle mitä vihjeitä piti etsiä ja mistä niitä voisi löytää. Pelissä oli mielestäni hienosti toteutettu vankila miljöö ja tehtävät oli hyvin tehty, niin että kukaan ei voinut yksin loistaa, vaan jokaisen panosta tarvittiin tehtävien ratkaisemiseen. Voisin hyvin mennä uudelleen pelaamaan jotakin toista pakohuonepeliä. Siellä ei ymmärrettävästi saanut kuvata, mutta aulan seinästä sai sentään napata kuvan. Kaiken kaikkiaan onnistunut elämys.